maanantai 3. elokuuta 2015

Päiväretki Tuuriin ja kurkistus 1-vuotismekkoihin!

Perjantaina suuntasimme isommalla vuokra-autolla päiväretkelle Kauppakeskus Tuuriin. Minun ja neidin lisäksi matkaan lähtivät äitini sekä siskoni ja tämän 2 lasta eli likan serkut. Oli kyllä varsin raskas päivä ja tivolissa pyörimisen päätteeksi olisin jo ollut ihan valmis lähtemään kotiin. Tivoli Sariola oli Tuurissa (en tiedä onko se siellä joka kesä pitemmän aikaa, mutta tänä kesänä ainakin) ja tykättiin kyllä kaikki. Itsekin kävin merirosvolaivassa 6-vuotiaan huimapää siskontytön ja äitini kanssa. Muut menivät sitten maailmanpyörään ja nuo isommat lapset kävivät pyörähtämässä muutamassa muussakin laitteessa.

Kyllä otti vattanpohjasta, kunhan laiva meni ylös asti... :D
Ilma onneksi suosi meitä ja aurinko paistoi suurimmaksi osaksi tivolikäynnin ajan. Vähintän melko lämmin oli kuitenkin koko ajan eikä satanut. Käynnin päätteeksi herkuteltiin tietty jätskikiskan jäätelöpalloilla ja likkakin pääsi vähän nurtsille ihmetteleen maailman menoa, kun muuten istui vaunuissa. Tosin pääsi neiti kokeileen sellaista kolikolla toimivaa formula-autoa! Neiti tykkäsi ihan mielettömästi. :D Mulla ei harmi vain ollut kolikkoa, mutta istuihan tuo paikalla olevassakin vehkeessä tyytyväisenä ja kokeili vähän rattia! Itku tuli, kun piti tulla pois.

Tuleva Häkkinen? Isi oli kyllä vähän kauhuissaan, että on turhan kallis harrastus. ;)
Kaupan puolella oltiin kaikki jo ihan puhki, eikä siellä mahdottoman kauaa oltukaan. Lastenvaateosaston suppeus oli vähän pettymys. Tarttui sieltä kuitenkin mukaan Name It:n tähtihousut ja lastentarvikepuolelta (joka muuten sitten oli tosi laaja) Mauri Kunnas -pussilakanasetti. Kotimatkalle lähdettäessä neiti simahti melkein heti ja mökille kun päästiin takaisin maittoi uni edelleen. Kiikutin vain likan mökin vintille ja annoin maidon sijasta vähän tuhdimpaa velliä ja uni tuli melkein samantien. Sitten sai hetken vielä itsekin rentoutua grillaillen vaikka puhkihan sitä itsekin oli.

Jätski- ja nurtsillaoleilutauko!
Tänään kävimme neidin kummitädin luona kylässä. Ilma onneksi on alkanut suosia ja päästiin olemaan ulkona! Tämän jälkeen suuntasin Ideaparkiin, koska spostiin tuli viestiä, että Anton & Ninassa on konkurssiloppuunmyynti. Yllättäen siellä ei ollut enää juuri mitään jäljellä. Ostin kuitenkin Reiman talvipipan neidille 5 eurolla, normihinta olisi ollut 24,95. Kävin sitten myös Jesper & Juniorissa ja Name It:n liikkeessä ja niistä tarttuikin sitten ihan yllättäen mukaan mekot 1-vuotissynttäreille sekä 1-vuotisvalokuvaukseen. Toinen mekko oli tarjouksessa vain vajaat 14 euroa.

Lakki päähän! :)
Mies tietty kysyi heti, jotta miksei voi samaa mekkoa pitää? Noh, yksinkertainen vastaus: Juhliin halusin mekon, jossa on vähän jotakin kuviota tms., ettei mahdolliset sotkut pomppaa siitä sitten heti silmille. Kuvaukseen (joka on synttäreiden jälkeen) sen sijaan halusin hempeän ja vaaleansävyisen mekon, jossa kaikki sotkut olisi sitten näkynyt heti. Olen aika tyytyväinen löytöihin, vaikka olenkin vähän huolissani, ettei neiti pysty mahdollisesti konttaamaan mekon kanssa ja sitten meinaa hermo mennä... Käveleminen olisi siis aika pop. ;) Jotkut kivat pitsireunaiset leggarit olisi vielä sitten mekkojen kanssa kiva löytää! Tai mahdollisesti sukkikset juhliin, mutta kuvauksessa haluan neidin olevan paljain varpain. Aika hurjaa, että nuo 1-vuotisjutut on jo ihan nurkan takana!

Juhliin ihana kissakuvioinen mekko
Kuvauksiin hempeä röyhelömekko
Ja kuten tuolla aiemmin sanoin, niin APUA! Meen viikon päästä töihin. :D Monta kertaa päivässä fiilikset vaihtelee. Yhdellä hetkellä tuntuu hyvältä mennä hetkeksi töihin ja olen täynnä ideoita ja tarmoa. Toisessa vaiheessa olen kauhusta kankeana ja tympääntynyt, että pitikin mennä ottamaan ne työt.. Varsinkin, jos ne helteet nyt alkaa. :D Noh, uskon kaikesta huolimatta, että välissä pieni työnteko on ihan paikallaan!

P.S. Neiti oppi taputtamaan eilen! <3

2 kommenttia:

  1. Paljon olette taas tehneet, huh! :D Kivat mekot kyllä! Mä aattelin ettei oteta mitään virallisia 1-vuotiskuvia (toki kotona voi kuvailla), vaan mennään kuvaukseen vaikka 2-3-vuotiaana, kun noista saa ehkä vielä vähän enemmän irti ja on jotain järkeä päässä, että vois käskyttää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo on ihan totta, että vähän vanhempana vois saada vähän enemmän irti! Meillä on vähän ollu perinteenä tuo 1-vuotiskivaus ja hauskan jutun tästä tekee sekin, että varattiin aika valokuvaamoon, jossa mutkin on kuvattu 1-vuotiaana. :D

      Poista