on luonut pelkkä ajatus tai tunne ihmisen sisimmässä."
Tää tunne. Se on hämmentävä. Vieläkin mun järki jotenkin suojelee mua siltä, etten saa innostua. Mutta tää tunne on se, että olen raskaana. Ja on iso juttu kirjottaa se ylös. Tulee tunne, että kun menen myöntämään sen näin, niin se ei sitten pidäkään paikkaansa tai käy niin kuin viimeksi. On tosi vaikee taiteilla näitten fiilisten välillä. Kuitenkin haluaisin jo niin hirveästi innostua ja kuuluttaa tätä koko maailmalle.
Noh! Varma juttu on ainakin se, että torstaihin asti en malta odottaa seuraavaa raskaustestiä. Mikäli nyt ei käy niin, että herään pari tuntia ennen kellon soittoa huomenna vessahätään, niin teen testin aamupissasta. Jotenkin haluan päästä näkemään sen vahvistuneen viivan ja antaa ittelleni luvan innostua. Toisaalta pelkään hirveesti sitä lopputulosta... Mitäs jos se onkin edelleen tosi haalea? Tai haalentunu entisestään?
Mutta... Kuitenkin ja asiasta aasinkorviin (kuten yksi ihana ystäväni tapaa sanoa), rakastan syksyä. Saan jotenkin voimaa tästä karusta kauneudesta. Koska blogini on uupunut paljon kuvia, niin tässä syksyinen kuva, joka ainakin itselleni antaa paremman mielen. :) Kuva on otettu työpäivän aikana, voisi siis huonompikin työ olla! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti