Täällä sitä mennään jännittävissä ovispäivissä! Ovispäiväthän meidän maailmassa meinaa sitä, että varmasta ovispäivästä ei ole varmuutta, mutta se osuu johonkin suunnilleen tähän. Koska mulla ei ole sen jälkeen, kun ehkäisy jätettiin pois ollut yhtään täydellistä kiertoa, niin en ole satavarma kierron pituudesta. Olettaen, että kierto olisi 28 päivää, niin ovis olisi ollut eilen. Olemme siis aloittaneet peittojen heiluttelun sunnuntaina, jatkaneet eilen ja suunnitelmissa olisi taas huomenna olla tositoimissa. Toivottavasti kierto ei kauheasti ole lyhyempi, sillä sitten etupäästä ei oltu kartalla tarpeeksi aikaisin. ;)
Mukavaan zen-fiilikseen tässä ehtikin jo päästä, kunnes reilu viikko sitten minua pyydettiin ystäviemme häihin kaasoksi. Miehenihän on bestman. Olen jopa miettinyt, olenko valmis äidiksi, kun ihan tosissani olen miettinyt, että mikäli tästä kierrosta en tule raskaaksi, niin yrittämistä muutamalla kuukaudella lykättäisiin. Häät ovat todennäköisesti elokuun 2. päivänä ensi vuonna. Nämä ovat erittäin tärkeät ystävät, enkä mistään hinnasta halua missata näitä häitä ja tätä kunniatehtävää. Ystävät kyllä tietävät yrityksestämme ja olen otettu, että heitä asia ei ole haitannut, kun ovat meidät kuitenkin halunneet luottohenkilöiksi (kaasoja ja bestmanejä on kyllä muitakin).
Aina ei tietenkään voi suunnitella kaikkea ja lapsen kanssa varmasti tulee tilanteita, joista saattaa jäädä paitsi. Sen pohjalta tuntuu niin hölmöltä ajatella oman yrittämisen siirtämistä. Ehkä olen kuitenkin sitten sen verran lapsellinen... En haluaisi kuitenkaan ajatella niin. Haluan ajatella asian siltä kannalta, että meillä lapsen saamisen kanssa ei ole kiirettä, mutta rakkaat ystävämme menevät naimisiin vain kerran! Meidän päätöshän se on, eikä se muille kuulu. Pistäähän tämä kuitenkin aivot hiukan raksuttamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti