Minulla on jo useamman päivän pyörinyt päässäni, että miten elämä jatkuu, kun ensimmäiset kuukautiset tupsahtavat. Nämä keskenmenot ovat pistäneet ajatukset rullaamaan. Jotenkin on tullut se fiilis, että ehkä meille ei ikinä kuuluisi lapsia tullakaan. Tahdon kuitenkin ajatella, että kaikella elämässä on aina jokin tarkoitus. Tarkoittavatko nämä keskenmenot sitä, että esimerkiksi parisuhteemme ei kestäisikään lapsiperhearkea? Merkkaako tämä sitä, että joku toinen asia lähtee meneen alamäkeä, jos lapsi meille siunaantuisi? Typeräähän tällaista on etukäteen ajatella, mutta kyllähän sellainen mielessä käy.
Tällä hetkellä vauvakuumeeni on kadonnut. En jaksaisi lähteä samaan ruljanssiin, joka saattaa kuitenkin taas repiä mut moneksi päiväksi aivan hajalle. Haluanko elää siinä epävarmuudessa, jonka raskaus aiheutti. Jos yhden keskenmenon jälkeen olin seuraavan raskauden aikana mielettömän vainoharhainen, niin mitä se on kolmannen raskauden kanssa? Entäpä jos seuraava raskaus menee taas pitemmälle ja sitten tulee keskenmeno? Sitten ole triplasti enemmän hajalla. En vaan jaksaisi.
Fiilis on tällä hetkellä myös jotenkin syyllinen. Eihän meille mitään lasta olisi voinutkaan siunaantua, kun muutaman vastoinkäymisen jälkeen tunnelmani ovat tällaiset. On todella hankala saada ajatuksiaan kirjoitettua niin, että ulkopuolinenkin lukija ymmärtää tän pyörremyrskyn pääni sisällä. Silti mulla on tunne, että mut ymmärretään väärin ja sekin ahdistaa.
Just nyt haluisin koiranpennun. Sekään ei taida olla hyvä idea. Ehkä sillä yritän korvata vauvaa. Silti tuntuu siltä, että koiranpentu toisi mukanaan vähiten vaivaa, vastuuta ja huolta!
Voin vaan kuvitella, miltä tuntuu lähteä kahden keskenmenon jälkeen yrittämään vielä lasta, kun se on ihan tarpeeksi jännittävää ja pelottavaa ihan näin 0 keskenmenoa kokeneellekin. Silti uskon, että yritys tässä asiassa palkitaan. Jos saat vielä kolmannen keskenmenon, asiaa aletaan tutkia. Eli selvitetään se, mikä aiheuttaa toistuvat keskenmenot (yleensä toistuville keskenmenoille on joku syy, kuten kohdun limakalvon ongelmat tai hormonaaliset syyt). Tai sitten tulet raskaaksi ja saatte ihanan lapsen. Joka tapauksessa kannustan sinua vielä yrittämään. Fiilikset ovat ymmärrettävästi tässä vaiheessa maassa, ja kannattaa ehkä kokeilla välikuukauden pitämistä yrittämisestä, jos koet ettet jaksa heti alkaa yrittämään. Missään nimessä keskenmenot eivät kuitenkaan ole merkki siitä, ettetkö ole valmis äidiksi, vaikka nyt saattaa siltä tuntua. Toisilla kroppa toimii omillaan hyvin, toiset taas saattavat tarvita apua raskauden ylläpitämiseen. Niin tai näin, en usko, että sinun lapsen saamiselle olisi mitään ylitsepääsemättömiä esteitä
VastaaPoistaKiitos, tuli tosi hyvä mieli tuosta sun tekstistäsi! :)
PoistaNäinhän se varmaan juurikin menee. Lääkärikin tosiaan sanoi, että jos kolmas keskenmeno tulee, niin sitten aletaan miettiä missä vika. Kaksi on vielä huonoa tuuria, niin julmalta kun se tuntuukin.
Mutta kiitos tosissaan ihanista sanoista! Lämmitti mieltä näin pitkän työpäivän päätteeksi. :)