Rakastan juhlien järkkäämistä ja puuhaamista. Nyt odotankin jo innolla ristiäisiä, jotka ovat lauantaina 8.11 ja ne järjestetään vanhempieni luona. Saimme ihanan tutun papin kastamaan neidin. Saman papin piti vihkiäkin meidät, mutta ei ikävä kyllä sit päässytkään. Joten olen superiloinen, että hän pääsee tytön kastamaan. Hän on sekä minun, että mieheni rippipappi. Menemme vanhemmilleni jo edeltävänä perjantaina, niin ei ole sitten niin kiire itse juhlapäivänä.
Olemme paikalliselta leipomolta tilaamassa kakun. Halusin ehdottomasti sellaisen ylisöpön kakun, enkä mitään tuttavan räpeltämää "sinnepäin-kakkua". Ehkä mulle jäi jotain hampaankoloon, kun meidän hääkakkumme oli aikamoinen räpellys, vaikka ammattilaiset sen tekivätkin. Kyseisen leipomon pitäisi kuitenkin osata asiansa. Samalla otamme sieltä myös yhden voileipäkakun. Miehen siskon mies tekee aivan mielettömän hyvää lohipiirakkaa ja minä teen suklaamuffinseja. Sitten vielä jotakin söpöjä keksejä ihan vain kaupasta.
Etunimenhän minä halusin kertoa heti, kun olemme miehen kanssa sen päättäneet. Mies kuitenkin tahtoi salailla. No, niinhän siinä kävi, että minä vanhingossa menin sen möläyttämään, joten olemme sen nyt sitten kertoneet, jos kyselyjä on tullut. Ja toisaalta kutsumme häntä jo kyseisellä nimellä, joten moni sen kuulee jo ihan siinäkin. Pidämme kuitenkin toisen ja kolmannen nimen yllärinä. Jospa niitä olisi vaikeampi möläyttää. ;)
Kastemekkona tulee olemaan minun suvussani kiertänyt kastemekko. Siihen yksi sukulainen on sitten kirjaillut kaikkien nimet. Rusetti vain vaihdetaan aina sen mukaan onko tyttö vai poika. Kastemaljana käytämme samaa maljaa, joka on aikoinaan ihan uniikisti tehty siskoni pojalle kastemaljaksi ja myös siskoni tytön ristiäissä käytetty samaa. Siihen myös kaiverrutetaan sitten nimi.
Ristiäiskutsut mun piti askarrella, mutta niinhän siinä kävi, että en saanut mitään aikaiseksi. Tilasin siis Ifolorilta kutsut ja niistä tuli kyllä tosi söpöt! Nyt vain sitten odotellaan vajaat 3 viikkoa vielä juhlallisuuksia. Pappia meidän pitäisi vielä tavata ennen juhlia ja keskustella juhlan kulusta ja ilmeisesti täyttää meidän kotiseurakunnasta tulleet paperit, jotta pappi sitten pistää tietoja eteenpäin. Kyseinen pappi on siis meidän vanhasta seurakunnasta toiselta paikkakunnalta. Olemme asuneet nykyisellä paikkakunnalla vasta 3 vuotta, eikä tähän seurakuntaan ole vielä ehtinyt muodostua samanlaista suhdetta, kuin lapsuuden ja nuoruuden aikaiseen seurakuntaan ja henkilöihin.
P.S. Olimme lauantaina enoni 60-vuotisjuhlissa ja neiti edusti siellä niiiin ylisöpönä pikkuisessa muumimekossaan. Juhlista lähdimme miehen lapsuudenystävän tuhkien ripottelu"tilaisuuteen". Hänen tuhkansa ripoteltiin siis järveen. Nyt on sekin raskas asia ikäänkuin saatu päätökseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti