Likka keksi, että tuo sohvapöytä on näppärä apuväline ja onhan se. Siinä on alahylly, josta saa alkuun kiinni ja sitä apuna käyttäen pääsee pystyyn asti. Meidän likan motoriikka ei vaan vielä ihan riitä tuohon seisomishommaan, koska jalkapohja ei ole kunnolla lattiaa vasten. Jalat on jännitettynä ja vähän yrittää olla kuin varpaillaan. Kerran pääsi jo kiskomaan itsensä seisomaan asti, mutta melkolailla samantien tasapaino petti ja pää kolisi lattiaan. Sen lisäksi, että pää kolisi, oli neiti jo aika väsynyt ja tämä sai aikaan melkoisen huutokonsertin. Nostin sitten vielä seisomaan tuohon pöytää vasten ja tuin itse vähän, jotta pääsee ihmetteleen, että mitäs tässä oltiinkaan tekemässä. :D
Kunhan oli harmitukseltaan rauhoittunut, niin yritti vielä toisen kerran nousta. Nyt ei päässyt ihan seisomaan asti, kun kippasi. Itse ehdin napata kiinni, mutta väsymyksestä johtuen käämi paloi joka tapauksessa ja kiukku iski taas. Eipä siis muuta kuin tissiä suuhun ja nukkumaan. Ennen kiipeilyharjoituksia oltiinkin pitkään lelulaatikon vieressä leikkimässä omilla (yllättävää kyllä ei koiran) leluilla. Ensin kipusi siihen polvilleen ja jonkun ajan päästä kävin kääntämässä istumaan ja leikki jatkui. Tuo ei vielä oikein osaa ratkaista sitä polviltaan tai istualtaan asennosta pois pääsyä. Istumisasennosta ratkaisu pois pääsyyn onkin ollut "tosi näppärä" takaraivo lattiaan -tekniikka.
Meillä kaikki kehitys tuntuu tapahtuvan sykäyksissä, joten eiköhän tässäkin mennä aika vauhdilla taas tiettyyn pisteeseen ja sit rauhotuta hetkeksi. Yksi erittäin ärsyttävä puoli tässä on se, että nyt tuo kiipeillessään ylettyy sohvapöydän päälle ja kaikki lähtee parempiin käsiin. Helkkari sentään, nyt on kaikki siivottava sitä pois! Mehän siis ollaan melkoisia possuja ja sohvapöytä on aina ihan kuin hävityksen jäljiltä. :D
Ja hei, neidistä on tullut myös melkoinen isin tyttö! Isi ei saisi lähteä tupakille ulos ja jos illalla ollaan jo iltatissillä omassa huoneessa ja isi tulee antaan pusun töistä tullessaan, niin itkuhan siinä pääsee, kun isi lähtee pois. Kun isi tulee töistä, niin ilo on ylimillään ja isin luokse ryömitään kauheaa vauhtia samalla nauraen railakkaasti. Myös aamuisin isin herättäminen on huippukivaa puuhaa, kun isi löydetään peiton alta ja silmät saadaan auki. ;)
Huomenna lähdemme sukuloimaan ja viettämään vappua koko perhe miehen siskon perheen luokse! Sinne tulee sitten myös miehen veli avopuolisonsa kanssa ja miehen äiti ja tämän mies. Lauantaina menemme sitten kaksistaan leffaan.
Hulvatonta, mutta leppoisaa vappua kaikille!
Ihana tuo omppupuku! :) Meilläki on välillä niin iskäntyttö, että äitiä harmittaa :D Mut parempi niin, ettei äiti vaan kelpaa. Saapi isäkin osansa pikkuneidin rakkaudesta <3
VastaaPoistaKiitos, toi oli kyllä huikea löytö kirpparilta tuo jumppis. Niin ihanan värinen ja nyt vielä vähän reilun kokonen, niin mahtuu pitkään. :)
Poista