Pakko varmasti aloittaa blogi tällaisella perinteisellä lätinällä. Tuntuu jotenkin, että niin pitäisi tehdä. Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa nyt reilut 2 vuotta. Seurustelua on kaikenkaikkiaan takana vajaat 9 vuotta. Mies on teinirakkautteni, eikä minua ole missään vaiheessa kaduttanut. Olen löytänyt ihmisen, joka ajattelee samalla tavalla ja ymmärtää minun ajoittaisen sekopäisyyteni. Voiko sitä enempää toivoa?
Nyt kuitenkin jo monta vuotta aaltoillen kulkenut vauvakuumeeni on nostettu uudelle tasolle. Kesäkuun lopulla tehtiin päätös (tai minä tein päätöksen, jota vastaan mies ei suurisanaisesti ollut) jättää ehkäisy pois ja vauva saa tulla jos on tullakseen. Mies oli asiasta hiukan epävarmempi, mutta totesi kuitenkin, että "kai ne lapset joskus on tehtävä". Ei kauhean syvällistä, mutta paljon kuitenkin. :)
Moikka! Kiva kun löysin tänne, olette todella samanlaisessa tilanteessa kuin me :) Olen 24v ja myös 9v seurustelua (1,5v naimisissa) takana ja ensimmäisestä lapsesta haaveillaan, heinäkuun lopussa jäi ehkäisy.
VastaaPoistaJäänkin seurailemaan tänne, tsemppiä paljon teille, toivottavasti tulee plussaa pian! :)
Oho, nyt vasta huomasin viestisi täälläkin! ;)
PoistaOn tosiaan samantyyliset tilanteet! Täytyykin kurkkailla sinunkin blogiasi paremmalla ajalla kunnolla. Plussatuulia! :)