Pää kireenä!

Ja minä kun vannoin raskausaikana, että en varmasti ota mitään ressiä muksun kanssa kulkemisesta. Ehdottomasti sillon jo tiesin, että lapsen ehdoilla mennään, mutta pääsin, että sen lapsen kanssa voi kuitenkin lähteä. Ja lähdössähän tässä nyt ollaan, mutta kyllä osaa olla nyt pää kireenä!

Ollaan siis huomenna lähdössä Himokselle mökille. Mukaan tulee meidän perheen lisäksi anoppi ja tämän mies, miehen sisko perheineen ja miehen veli ja tämän tyttöystävä. Meitä on siis 8 aikuista ja 3 lasta yhteensä. Oon odottanu tosi mielissäni tätä reissua etenkin, kun mökillä on myös ulkoporeamme, josta aion kyllä neidin päikkäriaikaan ottaa kaiken ilon irti. ;) Nyt kuitenkin tää loppuviikko meinaa mennä niin pirskatin vaikeaksi.

Tänään meillä on vauvauinti-info ja se on niin pälliin aikaan, että neiti täytyy herättää uniltaan ennen aikojaan ja infoon ajaakin sen 40 min per suunta ja sitten täytyisi käydä kaupassa tuota viikonloppua varten. Mies tietysti just tällä viikolla iltavuorossa. Oon yrittänyt tänään miehen vielä ollessa kotona vähän pakkailla, mutta kun ei kaikkea voi vielä pakata. Huomenna lähdetään sitten likan ja koiran ja kamojen kanssa hakeen miestä töistä päivällä ja lähdetään siitä ajaan mun vanhempien kautta (koira jää sinne) Himokselle. Tota tavaraa on niin p*rkeleesti, enkä tiedä miten saan autoon kaiken pakattua, kun likka kuitenkin huutaa kaukalossaan niin kauan, että auto liikkuu. Toivon, että tuo olisi niin väsynyt siinä vaiheessa, että tsippais kaukaloon. Tarkoitus olisi yrittää venyttää päikkäreille menoa, jotta automatkalla sitten väsyttäisi.

Ja toi tavaran määrä! o.O Ihan järkyttävää! Yksi viikonloppu, kaksi yötä. Neidille mukaan kaikki peitosta ja vaunupusseista lähtien ja meille petivaatetta (makuupussit), pyyhettä, miehelle laskettelukamaa, meidän vaatteet, vaippoja, likan vaatteita ja ymsymsyms. Tuntuu, että lista on loputon ja oon aina laittanu paperille ylös, kun jotain tulee mieleen. En edes tiedä miten autoon mahdutaan. Onneksi tosiaan koira menee mun vanhemmille ja me otetaan mummulasta varavaunut sitten kyytiin. Kotoa ei pystyttäis vaunuja ottaan, ei koiran kanssa mahtuis kaikki kyytiin.

Jotenkin kerään tästä nyt hirveitä paineita. Alunperin mun vanhempien piti tulla tänne ton vauvainfon ajaksi, ettei likkaa tarttis kiikuttaa mukaan. Mutta eihän ne ehdikään töistä tuleen tänne ajoissa ja sekin meni siinä. Eilen kun se selvisi, niin mulle tuli jotenkin vielä kauheen paha mieli ja ihan itkeä tirautinkin tässä kotona yksinäni vähäsen. Hohhoijaa miten typerää, mutta näinpä siinä kävi... Ja sit harmittaa, kun eka vauvauintikerta jää väliin, kun se tietty olisi nyt ensi lauantaina jo. :(

Ja mukavasti alkoi aamukin, kun miehen herätessä me torkuttiin neidin kanssa sohvalla. Likka alko kuitenkin siinä ähräämään ja kohta silta tulikin kakka. Mies laitteli kahvia tippuun ja huikkasin sille, että "täällä olis sulle kakkavaippa". Kiukuissaan alko sit mies vaihtaan vaippaa. Neiti yritti jutella isille ja naureskeli, niin tää oli naama peruslukemilla. Sanoin, että voin jatkaa, jos se nyt on kerran niin kamalaa. Jatkoi kuitenkin ja hirveellä kiukulla riuhto vessankin ovea. Olipas kiva startti aamulle... Kyllä se sitten vähän tais kuitenkin naamaansa väännellä tolle likalle, koska jotakin kuiskuttelua tuolta hoitopöydän suunnalta kuului. ;)

Nyt neiti nukkuu päikkäreitä poikkeuksellisesti sisällä, koska miehen ollessa kotona mun tartti käyttää aika hyväkseni ja pakata kaikki mahdolliset neidin tavarat. Vaunuvermeet siis on kaikki jo kassissa. Eipä ole varmaan yli kahteen kuukauteen nukkunut pitkiä päikkäreitään muualla kuin ulkona tai autossa, joten kauhulla tässä odotan miten pitkään tuo nukkuu. Ja jos nukkuu, niin pitää kuitenkin herättää tosiaan ennen aikojaan, koska se pirun vauvauinti-info... Huoh...

Että varmaan TOSI rentouttava viikonloppu tulossa! Syömisistäkin jo saatu kiristelyä mökkiporukan kanssa aikaan.

Ja nyt itkuhälläristä kuuluu jo itkua... JES!