Tänään väsäsin sitten makaroonilaatikkoa likalle! Ja ihan ilman mitään ihmeempiä, neiti alkoi sormin popsimaan ruokaa ja masuun meni. Aivan mielettömän helpottunut tunne. Lapsi syö ja tekee sen iloisin mielin. Olipa jopa niin, että laatikkoon piilottamani porkkanat katosi lautaselta ensimmäisenä. Päälle sitten vielä popsittiin vähän tomaattia. Ja osasin tehdä ihan kelvollista ruokaa ilman suolaa. Me kun ollaan niin mahdottomia suolan käyttäjiä, että on vaikea miettiä maustamista ilman sitä!
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Halleluja! Meillä syödään!
Olen ollut aikeissa tehdä itse ruokaa neidille jo monta kertaa. Aina se on jäänyt. Pitkäänhän tässä oli myös tauko, ettei vain kiinnostanut. Jotain kun annoin neidille, niin kaikki lensi koiralle, valutettiin suusta heti ulos tai muuten vaan huudettiin kuin tapettava. Nyt ollaan syöty ihan rehellisesti purkkiruokia ja vaihtelevasti vähän leipää, tomaattia ja hedelmiä.
Tänään väsäsin sitten makaroonilaatikkoa likalle! Ja ihan ilman mitään ihmeempiä, neiti alkoi sormin popsimaan ruokaa ja masuun meni. Aivan mielettömän helpottunut tunne. Lapsi syö ja tekee sen iloisin mielin. Olipa jopa niin, että laatikkoon piilottamani porkkanat katosi lautaselta ensimmäisenä. Päälle sitten vielä popsittiin vähän tomaattia. Ja osasin tehdä ihan kelvollista ruokaa ilman suolaa. Me kun ollaan niin mahdottomia suolan käyttäjiä, että on vaikea miettiä maustamista ilman sitä!
Mutta nyt olen mielettömän iloinen! Jos neidin pitää mennä lokakuussa päiväkotiin, niin ehkäpä tuo ei nälkään sitten kuole. :D Vielä kun sitten saisi tädit ymmärtämään, että tuo saisi syödä sormin, nyt kun se sujuu. Itse tosiaan päiväkodissa työskennellessä olen nähnyt sitäkin, että vaikka lapsi ei edes muuten itse söisi kuin sormin, niin sitten mieluummin syötetään lusikalla, kuin annetaan lapsen syödä itse. Mutta se on sitten sen ajan murhe ja nyt nautin tästä saavutuksesta. ;)
Tänään väsäsin sitten makaroonilaatikkoa likalle! Ja ihan ilman mitään ihmeempiä, neiti alkoi sormin popsimaan ruokaa ja masuun meni. Aivan mielettömän helpottunut tunne. Lapsi syö ja tekee sen iloisin mielin. Olipa jopa niin, että laatikkoon piilottamani porkkanat katosi lautaselta ensimmäisenä. Päälle sitten vielä popsittiin vähän tomaattia. Ja osasin tehdä ihan kelvollista ruokaa ilman suolaa. Me kun ollaan niin mahdottomia suolan käyttäjiä, että on vaikea miettiä maustamista ilman sitä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei, onnea saavutuksesta! Onpas neidillä muuten ihana tumma tukka. :)
VastaaPoistaKiitos! :) Tuo tukka noissa kuvissa ehkäpä vielä näyttää vähän tummemmalta kuin oikeasti, mutta olen kyllä kiinnittänyt huomioni siihen, että se on alkanut paremmin kasvamaan ja tuuhentumaan. :)
PoistaMahtavaa! ☺ Joo tuo on tuttua päiväkodista, et sormisyömistä katsotaan vähän pahalla. Mut tärkeintähän on et lapsi saa mahansa täyteen. Ei kun juttelemaan sitten omahoitajan kanssa asiasta.
VastaaPoistaJoo, aion olla kovana! ;) Ja toivon, että osuisi ihania ihmisiä sitten ryhmään. :)
PoistaAinahan me ollaan ihania 😉
PoistaAinahan me ollaan ihania 😉
PoistaIhanaa kun maistuu :D Meidän 1,5-vuotias syö edelleen mielellään sormin ja mietinkin, mitenhän siihen päiväkodissa suhtaudutaan.
VastaaPoistaSen ajan mitä itse olen ollut päiväkodissa, niin paljon sitä lusikkaa tyrkytetään. Tietysti itse ainakin koen asian niin, että sitä lusikkaa on hyvä opastaa käyttämään, mutta jos lapsi kuitenkin itse syö sormin, niin parempi niin, kuin koko ajan syötettynä. Kyllä se lusikka sieltä sitten tulee. Varsinkin, kun näkee mallia koko ajan! Mutta onhan niitä sellaistakin henkilökuntaa ja päiväkoteja, jossa on enemmän perehdytty syömishommiin, eikä olla niin kapeakatseisia. :)
PoistaJoo, en usko, että kukaan sormin syöväksi barbaariksi jää kuitenkaan. :D Toivottavasti joko alkaa mieltyä lusikkaan päivähoitoon mennessä.
Poista