Rankka juhannus, jokaiselle omalla tavallaan...

Ja minulle henkilökohtaisesti sillä tavalla, että neiti päätti heittäytyä aika ajoin mökki-ilmastossa varsin hankalaksi. Ensi kerralla napataan kyllä syöttötuoli mukaan, sillä ruokailut olivat aivan helvettiä. En ymmärrä miksi nyt yhtäkkiä likka päätti, ettei voi istua esim. sylissä kun syötetään. Samantien alkoi huutaminen, venkoilu, heittäydyttiin jäykäksi pötkyläksi ja huudettiin lisää. Ruokaa meni juhannuksena suuhun lähinnä sitten velliä, maitoo ja smoothieita. Homma meinasi jäädä kotonakin päälle, mutta nopeasti tuo rauhoittui syöttötuoliin ja taas on ihan normaaleja kivoja ruokailuhetkiä meillä. Ihme juttu!

Mulla alko kyllä lievästi sanottuna pinna kiristyyn, kun ei meinannut sapuska upota. Nyt onneksi meidän nukkumisvintillä on pinnasänky ja sinne neidin nukuttaminen oli helpompaa. Ekana iltana meni vaan tunti, eikä se ollut mitään mahdotonta huutotaistelua koko aikaa ja seuraavana iltana alun kiukuttelujen jälkeen neiti jäi pinnikseen ja nukahti sinne itsekseen. Hurraa! Yöt tuolla tosin on vähän heikkoja, kun nukutaan samassa ahtaassa tilassa kaikki, niin ei oikein kukaan saa kunnolla nukuttua. Me vedettiinkin neidin kanssa aamupäiväpäikkäreitä sitten tunti pari heräämisen jälkeen. :)

Juhannus meni kuitenkin kaikesta huolimatta mukavasti! Vietimme meidän juhannus perinteisesti mökkeillen. Meillä on sellainen urheiluseura, jolla on mökkipaikka. Meillä on siellä oma pikkuriikkinen mökki (kuten myös mm. vanhemmillani ja enoni perheellä) ja sitten on yhteisiä tiloja kuten sauna ja yksi iso mökki. Olen elämäni aikana tainnut olla 2 juhannusta jossakin muualla, joten täytyy myöntää, että paikalla on väliä minulle.

Aattonakin oli hetki auringonpaistetta ja me pidimme juhannustanssit laiturilla. Valssasimme ja lopulta soitimme myös menevämpää musiikkia. Tämä oli jo silloin, kun olin saanut neidin nukkumaan. Kokkoa ihastelimme pääasiallisesti saunan katetulta terassilta, koska vettä alkoi juuri silloin satamaan. Juhannuspäivänä meillä oli leikkimieliset olympialaiset, jossa muun muassa heitettiin keilaa jalkojen välista takaperin ja yritettiin osua frisbeellä pienen matkan päästä saaviin. Meidän joukkue tuli toiseksi! Vau! :D Tässäkin kävi tuuri, sillä neiti oli juuri koko tuon ajan päiväunilla.

Kiukuttelusta ja univajeesta (ja kehnosta säästä) huolimatta tämäkin juhannus oli onnistunut! Ehkä tällaisten nostalgisten juhlien kohdalla ne huonommat jutut vaan painuu nopeasti unholaan ja hyvät jää pinnalle. Yhtenä hyvänä puolena mm. se, että auttavia käsiä oli paljon ympärillä ja itsekin pystyi välillä hengähtään. Suurin apu taisi olla siskoni tytöstä (6v.), joka tuota kovaa kyytiä konttaavaa serkkuaan palautti aina lähtöpisteeseen. Hän osaa hienosti ottaa kainaloiden alta kiinni ja kantaa lyhyen matkan. Itse sain katsella sohvalla telkkaria, kun vieressä toimi vauvan palautuspalvelu. :D Mökillä meillä on myös leikkikehä, jolla välillä pystyy neidin menoja vähän rajaamaan. Se vie kuitenkin muilta niin ison tilan, että sitä on vähän harkiten käytettävä.

Toivottavasti kaikilla muillakin on mennyt keskikesän juhla mukavissa tunnelmissa. Nyt sitten odotellaan niitä helteitä... Ei kyllä hyvältä näytä ennusteet... :/ Toivotaan kuitenkin parasta! :)