Olen kehittänyt pääni sisällä ihan kohtuutonta huonoa omaatuntoa meidän neidin syömisistä. Meillähän siis syödään lähinnä kaupan valmissoseita. Joka päivä vähän jotain pikkasen sormiruokaillaan, mut pääasiallinen ruokavalio on mallia Piltti, Bona tms. Alkuun tuli itse tehtyä soseita, mutta sauvasekottimen mennessä rikki se jäi. Sitten jäin vain koukkuun tähän valmiiden ruokien helppouteen. Mikroon vaan ja PIM! Valmista syötävää vaan lapioidaan kersan suuhun.
Nyt tuokaan selitys ei oikein päde, kun neiti voi syödä jo ihan perusruokaa suolattomana ja tämän ikäiselle sovellettuna. Silti olen kokenut tän ruoka-asian haastavaksi ja aina ruokaa mikrottaessani tunnen pienen piston sydämessäni. Sitten mietin myös sitä, että ei se lapsi kuole niihin valmiisiin pöperöihin ja varmasti kaikki ovat oppineet "oikeaakin" ruokaa syömään jossain vaiheessa.
Nyt sitten kaverinkin kanssa asiasta jutellessani sain jonkun mielettömän inspiraation. Se tarttisi varmaan heti käyttää hyväksi, ennen kuin se haihtuu johonkin. Olen katsellut, että voisin tehdä likalle lihapullia ja mietin jo sovellusta esim. vauvaystävällisestä makaroonilaatikosta. Sitten pohdin sämpylöiden tekemistä, jotta voisin jättää leivästä suolan pois. Nyt ollaan vähän maisteltu täysjyväpaahtoleipää, mutta siinä on sitä suolaa. Tiedä sitten miten kauhean paha asia se on, mutta sitä ilmankin voisi olla, niin johonkin inspiraatiopuuskaan tän leipomisenkin voisi ympätä.
|
Porkkanalettuja tuli ohjeella hirmuinen läjä! |
Tänään tein sitten porkkanalättyjä. Ensin ei meinannut oikein neidille upota, eikä ne miltään ihan huipputuotteilta vaikuta vieläkään, mutta kyllä tuo likka niitä popsii kuitenkin. Tämä päivä onkin ollut oikein makujen ilotulitusta, kun on vähän kaikkea uutta maisteltu. En tiedä miten järkevää on ympätä samaan päivään läjä uusia makuja, mutta tuskis se nyt kamalan huono asiakaan voi olla. Ja pääsääntöisesti olen sitä mieltä, että tällasilla pikkujutuilla ei sitä lasta pilatakaan voi. (Huomiona tähän väliin, että meidän suvussa ei ole juuri mitään allergioita, eikä neitilläkään ilmennyt mitään tähän mennessä, niin aika huolettomasti on kaikkea maisteltu).
|
Porkkanaletut katosi parempiin suihin. Ne jotka eksyi lattialle, sujahti koiran suuhun. ;) |
Tänään siis uusien makujen listalla on ollut porkkanaletut, oliivi ja savulohi. Ainiin, ja ostettiinpa sellasia porkkanalla maistettuja pikkusia maissiherkkujakin, joilla voi harjoitella pinsettiotetta. Aika buenosti se tuolta neitiltä jo hoituu, mutta iloisena näytti niitäkin kuitenkin popsivan. Oliivin maistamista mies odotti innolla: "tää on kyllä nähtävä". :D Mutta mitä vielä... Ilmekään ei neidillä värähtänyt ja oliivi katosi parempiin suihin. Viikonloppuna ostettua sähkösavustinta käytettiin ja ennen kuin meidän kala suolattiin, leikattiin palasta likalle pieni oma pala. Näin pääsi likkakin maistelemaan savulohta. Ensin kaikki kala meni suuhun ja tuli sieltä yhtä nopeasti pois. Tiiviisti hyvällä pinsettiotteella kalaa kuitenkin suuhun vietiin ja lopulta se myös pysyi siellä ja jotain päätyi masuunkin asti. ;)
Ehkäpä tämä siis tästä pikkuhiljaa. Ei varmaan pitäisi ressailla, kun likka selkeästi kasvaa ja kehittyy kuitenkin. Maidon määrä kyllä vähän huolettaa, kun korviketta ei välttämättä enää uppoa kerralla kuin jokunen onneton hörppy. Yöllä ottaa vielä tissiä, muuten mennään korvikkeella. Onneksi tuo 10kk sieltä lähestyy kovaa vauhtia ja päästään muitakin maitotuotteita maisteleen.
|
Masu täynnä oli kiva pötkötellä lattialla tyynyn ja viltin kanssa. <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti