tiistai 31. maaliskuuta 2015

Jääkiekkohullu perhe!

Meillä on monena vuonna jo keväällä oltu melkoisessa jääkiekkohuumassa. Tämä kevät ei tee poikkeusta vaikka mukana onkin puolivuotias pötkylä. Lauantaina olimme hallissa ja kun eilen illalla Tapparan jatkoonmeno varmistui, niin tänään varasimme liput ensi perjantain ekaan Tappara-Lukko-peliin. Oltiin vähän kahden vaiheilla mennäänkö, koska rahat on tosi tiukalla. Mutta onhan sitä nyt mentävä, kun on mahdollista! Neiti tietysti mukana myös. Aiemmin miehen äiti ja tämän mies ovat olleet meidän kanssa useasti, mutta he eivät nyt pääse. Äitini sitten innostui lähtemään. Se on ihan kiva, niin on useampia sylejä likalle.

Ja hauskaa miten paljon näin pieni saa huomiota kanssaihmisiltä. Moni kyselee likan ikää ja naureskelee, että nuorena se on aloitettava. Yksi mies kysyi viime pelin päätteeksi saako ottaa kuvan. :D Likka onneksi ottaa pelit aika lunkisti ja yleensä nukkuu aina jonkun erän, tähän mennessä se on ollut aina kakkoserä. Ensi perjantain peli on nyt ensimmäinen iltapeli (eli alkaa vasta klo 18.30) mihin ollaan menossa, joten katotaan miten käy. Onneksi on se mummu mukana, joka voi sitten mennä käytävän puolelle viihdyttään likkaa, jos meinaa hermo mennä. :)

Viime lauantain pelissä testattiin vähän iskän kannatusarskoja! :D
Ryömiminen täällä kehittyy! Vauhti alkaa olla sitä luokkaa, että aika tarkkana saa olla milloin on käsissä jotakin mitä ei saisi. Yleensä se on joku koiran lelu tai luu. Onneksi koira ei ole omistushaluinen niiden suhteen. Muut koiratkin saa syödä meidän karvakorvan lelut ja luut ja tuo ei ole moksiskaan. Mutta kyllä sitä tarkkana saa olla, koska tuo on nipistämässä koiraa korvasta. Vaikka koira onkin kiltti, eikä koskaan mitään tehnyt, niin eläin on kuitenkin arvaamaton. Olenkin yrittänyt opettaa koiraa, että lähtee pois, jos likka tulee liian tuttavalliseksi. Vielä kun ei paljon EI:t tehoa. ;)

Ongelmia tuottaa meillä myös kannettava, joka on lattialla Tapparan pelipäivinä. Meillä on ruutu+ -palvelu, josta nähdään pelit ja kannettavaa ei voi laittaa muualle kuin lattialle, että kuva saadaan piuhalla telkkariin. Siinä täytyy nykyään melkolailla istua sen kannettavan vieressä, ettei neiti ole näppäilemässä. Eilen oli kannettava ja koiran lelu vierekkäin ja pitkään neiti katseli vuorotellen molempia ja mietti kumpaa lähtee yrittään. Pohdinnann jälkeen valinta oli koiran lelu! Ja hei, vinkvink: tyhjä 1,5 litran limpparipullo on muuten näppärä lelu. Se pyörähtää aina karkuun ja likka ryömii perässä. :D
Eilen aamulla painittiin Aarne Alligaattorin kanssa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti