maanantai 2. maaliskuuta 2015

Lapin riemut!

Täällä sitä ollaan! Turvallisesti päästiin perille sunnuntaina aamulla noin kahdeksan aikaan. Siitä painuttiin sitten yhdeksän tienoilla koko autollinen pienille tirsoille ja jätettiin neiti mummun huomaan. No likka oli sitten mummun kanssa vedellyt vielä yli tunnin aamupäikkärit, vaikka tuo nukkuikin melkein kokonaan kellon ympäri kestäneen ajomatkan. Minäkin sain nukuttua autossa tosi huonosti ja lyhyitä pätkiä, joten melkein 2 tunnin unet oli ihan luksusta ajomatkan päälle.


Eilinen meni vielä silti vähän ihmetellessä. Mies kävi veljensä kanssa kaupassa ja pelailtiin kannettavan kautta xboxin ohjaimilla vanhoja pelejä. Likka nukku vielä pitkät päikkäritkin ulkona uusissa hienoissa matkarattaissa, jotka mahtu mukaan. Teutonioiden vaunukoppa meni ihan mukavasti noihin ja koska likka on noin pieni vielä, niin ei haitannut, vaikka koppa tuli vähän yli istuinosasta. Illalla käytiin sitten koko porukka syömässä. Neiti vaan päätti ottaa känkkäränkkä vaihteen ja syöminen oli vähän haasteellista. Minä pidin neitiä ensin ja napsin ranskalaisiani ja kun mummu oli valmis pitsansa kanssa, sai hän viihdyttää likkaa.

Tunnin taistelun jälkeen neiti meni sitten illalla yöunille ja yö olikin tosi levoton. Valvottiin mm. 1,5 tuntia ja heräiltiin tiuhaan muutenkin. Onneksi aamulla seiskalta tuokin oli sitten niin puhki, että jatkoi vielä uniaan ja minäkin pääsin vielä nukkumaan. Mummu kävi sitten hakemassa aamulla kasin jälkeen neidin sängystä, kun jokeltelu alkoi kuulua ja minä sain jatkaa vielä hetken unia.

Tänään minä kävinkin hiihtämässä!! Viime kerrasta on aikaa vaatimattomasti yli 10 vuotta. Sukset on ikivanhat, eikä niihin laitettu pito auttanut yhtään. Lipsuminen oli ihan mahdotonta ja kädet oli nopeasti maitohapoilla. Pienen tauon kanssa meni kuitenkin vajaat 8 km ja olen ylpeä itsestäni. Kun tulin mökille, niin ihmettelin, että joko mies on veljensä kanssa muka tullut pilkiltä. Olivatpa juu, kun olivat tippuneet jäiden läpi! HUI! Onneksi oli ollut tosi matalaa ja kastuivat vain reisiin asti. Eivät olleet uskoneet varoituksia. Onneksi koko jutulle naurettiin porukalla, eikä ketään sitten kuitenkaan lyhyeksi jäänyt reissu kummemmin harmittanut.

Hiihtämässä suksilla, joilla olen hiihtänyt aina kolmosluokkalaisesta lähtien ja sitä ennen ovat olleet siskollani. Aika tuoreet ilmestykset siis. ;)
Pysähdys kodalla, jossa nautiskelin kaakaon ja munkkia. Olipas mukava olla liikkeellä yksin, kun sai tehdä asiat ihan omaa vauhtia ja just niin kuin tahtoi. :)
Illalla käytiin vielä pubissa yksillä miehen ja veljensä kanssa, kun likka jäi taas mummun huomaan. Olisi kyllä maistunut enemmänkin, mutta yksi siideri sai omalta osalta riittää ja nyt koko mökki on jo hiljentynyt. Minä vielä naputan tässä koneella. Likkakin meni vähän paremmin nukkumaan, vaikka mummu sitä tossa kovasti juuri ennen nukkumaan menoa villitsikin kurkisteluleikeillään. Huomenna ainakin osa porukasta lähtee lasketteleen, katsotaan ehdinkö itse. Vähän tekisi mieli, mutta mikään mahdoton hinku ei ole. Neidin päikkäreiden aikaan taidan oikaista itsekin pitkäkseni kirjan parissa.


Mukavasti on siis mennyt, vaikka paikka paikoin tuo anoppi meinaa vähän kiristellä. Ei kai tässä kuitenkaan mitään ihmeellistä oli, kun porukalla ollaan melko pienessä mökissä. Mehän laitettiin tuo likka yksin omaan makkariin ja nukutaan miehen kanssa parvella. Ei tarvitse olla siellä makkarissa sitten niin hissukseen neidin takia. Tuo kun on nyt tottunut nukkumaan siellä omassa hiljaisuudessa kotonakin.

Menipä jaaritteluksi. ;) Minäkin painun nukkumaan, niin jaksan taas tulevan yön tuon likan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti