Meidän vaateparret ja menot

Olen kuvaillut tässä parin viikon ajan aina välillä meidän neidin asukokonaisuuksia. Mun piti koostaa niistä yksi tai kaksi kollaasia, mutta enhän mää nyt sellasta jaksa. :D Tässä siis kuvapläjäys siitä millaisia vaatteita ja yhdistelmiä meillä on käytössä. Kotona oon huomannut, ettei ole niin väliä, jos ei ole sävysävyyn (vaikka siihen tykkäänkin pyrkiä), mutta jonnekin lähdettäessä se on ihan ehdotonta. Hassua, koska itse en todellakaan ole tyylitajuinen saatika mitenkään kovin kiinnostunut vaatteista/muodista. Vauvoilla vaan istuu ja sopii melkein mikä vaan ja ihana yhdistellä.

Aika perusvaatteita meillä on, ei mitään erikoisuuksia. Jos johonkin juhlantynkään lähdetään, niin tietty aina mekko päällä. Nyt on vaan vähän heikko mekkotilanne, kun on oikeastaan vaan yksi mekko. Tuo farkkutyylinen, joka on kyllä ollut tosi kovassa käytössä: ristiäisissä ekan kerran ja vieläkin menee. Se on kokoa 68 ja alkaa tässä varmaan pikkuhiljaa jäämään lyhyemmäksi. Sitten se tietty menee tunikana. Tuollaiset liivityyliset mekot on kyllä käteviä, kun ne menee tosi pitkään. Pääasiassa meidän vaatteet on kokoa 68. Moni kyseistä kokoa oleva alkaa jo jäädä kittanaksi, mutta toisaalta melkein kaikki 74 on vielä isoja. Joitakin sitäkin kokoa on kuitenkin jo käytössä. 

Vaatteita on tullut ostettua livekirpparilta, facebookin kirppareilta ja sitten ihan uusina. Onneksi minulla iskee usein kaupassa sellainen nuukamies-efekti. Muuten ostaisin varmaan koko kaupan tyhjäksi. Tosi paljon likalle on kaikkia hankittu käytettynä, mutta vaatteita ehkä eniten uutena. Näissä kuvissa muut ovat uusia, paitsi molemmat pallobodyt on ihan livekirpparilta, ruutuleggarit ja pupujätskibody on facebookin kirpparilta. Muuten on itseostettua, mutta tummansiniset collarihousut on babyshowereiden antia!

Lauantaina likka oli meidän mukana brunssilla. Appiukkokin on mukana ja neiti istui ekaa kertaa syöttötuolissa. Aikansa jaksoi ja sitten meni ukin syliin pomppimaan. Sitten neiti meni mun vanhemmilleni eli mummulle ja vaarille vaunupäikkäreille ja me lähdimme liikkeelle miehen kanssa kaksistaan. Ystävämme, joka kuoli loppukesästä, olisi täyttänyt lauantaina 30 vuotta, joten olimme porukalla hänen äitinsä luona sitten juhlimassa "synttäreitä". Täytyy sanoa, että oli tosi rentouttavaa olla ilman likkaa liikkeellä. Vaikka se olisikin jonkun muun sylissä tms. niin täytyy sitä silti olla koko ajan itse ihan skarppina.

Kerran kävin antamassa tissiä likalle ja yhdeksän aikaan kävin hakemassa neidinkin "synttäreille" ja lähdimme siitä sitten jonkun ajan päästä kotiin. Oltiin kotona tosi myöhään (puolilta öin), mutta likalle vaan yökkäri päälle ja imetys ja se jatkoi autossa alotettuja unia tyytyväisenä. :) Tämä sunnuntai onkin sitten ollut kostautumista eilisestä sekavasta päivärytmistä ja on vähän känkkäilty. Ei mitään suurempaa kuitenkaan. Ja en silti jättäisi tuollaisia menoja väliin vaikka seuraava päivä onkin usein vähän känkkärämpi. Kyllä ne tuulettaa omaa päätä sen verran, että on se sen arvoista!

Nyt mummulta tuli käsky vielä neitiä useammin hoitoon, koska hänen koholla olleet verenpaineet olivat likan vierailun jälkeen laskeneet. ;)