Tällä hetkellä päällimmäinen tunne on pelko siitä antibioottikuurista. Jos se on aiheuttanut jotakin haittaa ja on syyllinenkin olo. Alussahan tässä vaan ollaan, mutta kun se lääkärikin oli mulle niin tyly asiasta. :/
Kaikesta huolimatta se, että mieskin on huolissaan tilanteesta helpottaa. Ei tietenkään ole mukavaa, että joku on huolissaan, mutta siitä miehen nuivan oloisesta alkuasenteesta on menty paljon eteenpäin. Väsynythän tuo vain silloin oli, kun plussasta kerroin. Menin toisen herättämään uniltaan. Hän ei vaan pystynyt itseään herättelemään. Nyt hänkin on ollut oma itsensä taas. :)
Eli helpotusta toisaalta, mutta syyllisyyttä toisaalta. Jotenkin vaikea nyt saada ajatuksia kirjoitettua ylös.
Eli kiitos ja hei tältä päivältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti