Yhtäkkiä... A Boy!

Minä olen ehkä hiukan naiivistikin ajatellut haluavani ehdottomasti tyttölapsen/lapsia. Olen jotenkin nähnyt itseni tyttölasten kanssa, ostamassa tyttövaatteita ja tekemässä tyttöjuttuja. Olen ajatellut paljon enemmän tyttöjen nimiä ja jopa pelännyt pettyväni, jos saisinkin tietää odottavani poikaa. Tietenkin tärkeintä on terveys ja siksi on typerää ollut edes ajatella tällaisia asioita.

Nyt sitten tänään suihkuun mennessä, ihan yhtäkkiä: BIM! Mulle tuli tosi vahva fiilis poikalapsesta! Enkä tosiaankaan tuntenut harmitusta. Tuli jotenkin sellanen sisäinen omituinen tunne, että tämä lapsi on poika. Hassua. <3

Tässä kurkistus ihanaan ja rakkaaseen siskonpoikaani, joka on samalla kummipoikamme. Muistan vieläkin sen päivän , kun sain pidellä sylissäni häntä ensimmäisen kerran. Silloin vain 3 päivän ikäinen pikkuinen mytty oli kauneinta maailmassa.