Nellis
Olen tavannut aviomieheni 16-vuotiaana. Ensimmäisen kerran tapasimme koulukaverin kotibileissä, mutta yhteinen taival alkoi ystäviemme seurustelun myötä. Ensi kuussa yhteistä taivalta tulee täyteen 9 vuotta. Koen olevani erittäin onnellinen, kun olen pieneltä paikkakunnalta löytänyt sellaisen kultakimpaleen kuin mieheni. Kukaan ei tietysti ole täydellinen, mutta olen löytänyt ihmisen, joka on mahdollisimman lähellä sitä. <3
Rakastan syksyä, odotan talvea ja kesää. Vihaan alkukevättä, loskaa ja lumen sulamista! Suurin paheeni on jäätelö ja roskaruoka (kebab!) sekä energiajuomat (jotka nyt on pannassa, tietenkin). Minulla ei ole laajaa ystäväpiiriä ja olen huomannut "vanhetessani" muuttuneeni epäsosiaalisemmaksi. Perhe on minulle kaikista tärkeintä. En mistään hinnasta muuttaisi pois omakotitalosta, kun tällaiseen 2 vuotta sitten pääsin. Joulu on minulle edelleen samanlainen kokemus, kuin 15 vuotta sitten.
Edit. Poistin turhaa lätinää ja tiivistin tekstiä. Ehkä en kuitenkaan uskalla lopulta paljastaa niin paljon kuin aluksi kuvittelin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti